​

Kun palaamme ajassa 50 vuotta taaksepäin, elettiin vuotta 1960. Metsästystä harjoitettiin jo tätäkin aikaisemmin. Metsästettiin yksin tai pienissä porukoissa hirveä ja pienriistaa. Hirvenmetsästyslupa edellytti jo silloin vähintään tuhannen hehtaarin yhtenäistä metsästysaluetta. Pienriistan metsästys tapahtui vapaammin lähinnä ikimuistoisen nautintaoikeuden perusteella asuinpaikan lähiseudulla. Voimassa oleva metsästyslaki ei kuitenkaan tällaista tuntenut, vaan metsästysoikeus kuului maanomistajalle. Leppälahdessakin huomattiin tarpeelliseksi saattaa metsästystoiminta lainmukaiseksi ja järjestäytyneeksi. Niinpä 8. huhtikuuta 1960 kokoontui seurojentalolle 30 metsästyksen harrastajaa ja he päättivät perustaa Leppälahden Erämiehet nimisen yhdistyksen. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 4. maaliskuuta 1961 numerolla 81043. Yhdistyksen tarkoituksena oli harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitotoimintaa vuokraamillaan mailla. Myös ampumaurheilutoiminta kirjattiin jo silloin yhdistyksen suunniteltuun toimintaan. Heti toiminnan alkumetreillä päätettiin liittyä Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin jäseneksi. Seuralla on ollut edustaja piirihallituksessa lähes koko toimintansa ajan.

Yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen valittiin:

 

Puheenjohtajaksi                 talollinen       Kalle J.P Eronen (1960-1966)

Varapuheenjohtajaksi         maanvilj.       Toivo Ilmari Piiroinen

Sihteeriksi                           maanvilj.       Antti Kurki

Rahastonhoitajaksi             maanvilj.       Viljo Pulkkinen

Hallituksen jäsen                maanvilj.       Alpo Aarre Soininen

Hallituksen jäsen                maanvilj.       Erkki Antero Pulkkinen

 

Vakaasta aikomuksesta huolimatta toiminta ei lähtenyt laajenemaan toivotulla tavalla. Huomattava toiminnan vireytyminen tapahtui vuonna 1967, jolloin 20. helmikuuta pidettiin elvyttämiskokous. Kokoukseen oli kutsuttu myös silloinen riistapäällikkö Mikko Rantanen. Yhdistyksen hallitusta uudistettiin. Puheenjohtajaksi valittiin Arvo Nevalainen (1967-1973) , sihteeriksi Yrjö Hyötyläinen, rahastonhoitajaksi Osmo Piiroinen ja muiksi jäseniksi Alpo Soininen ja Viljo Pulkkinen. Tällä kokoonpanolla yhdistyksen toiminta saatiin hyvään vauhtiin ja metsästysmaita vuokrattiin vilkkaasti. Metsästys alue laajeni nopeasti lähes nykyiseen muotoonsa vajaaseen 9000 hehtaariin. Jäsenmäärä nousi nopeasti yli sataan. Pienriista kiintiöitiin ja hirvilupia anottiin muutamia syksyä kohti, mutta niistäkin jäi osa aina saamatta. Riistanhoitotyö on koettu tärkeäksi koko seuran toiminnan ajan. Pienpetoja on pyydetty ja riistaa ruokittu. Siihen on käytetty varoja ja talkootunteja säästelemättä, aina tarpeen mukaan. Myös seura säännöt uusittiin vuonna 1967 ja pieniä muutoksia lukuun ottamatta ne ovat vieläkin voimassa. Jäsenmaksuksi määriteltiin aluksi 5 markkaa/ vuosi. Nykyään 50 e/vuosi. Arvo Nevalaisen puheenjohtaja kauden seura haki toiminnan uomiaan ja hirvenmetsästys saatiin käyntiin porukan kasvaessa yli 20 mieheen. Riistanhoitoyhdistyksen toimintaan otettiin myös aktiivinen ote ja Arvo Nevalainen olikin seuran ensimmäinen edustaja rhy:n hallituksessa. Vuonna 1970 alkoi pitkäaikaisen sihteeri Arvo Monosen pesti, joka kesti 21 vuotta yhtäjaksoisesti. Aatos Monosen puheenjohtajakausi (1974-1982). Hirvikanta alkoi nousta ja 1981 katsottiin tarpeelliseksi siirtää teurastustoiminta tilapäisistä tiloista pois. Niinpä Reino Mononen suunnitteli lahtivajan ja takkatuvan. Rakennus kohosi talkoovoimin hirviporukan tekemänä Pentti Pulkkisen valvovan silmän alla kesällä 1982. Myös kyläläiset ottivat asian omakseen ja auttoivat yhdistystä hankkeessa lahjoittamalla puuta lahtivajan raaka-aineeksi. Ensimmäiset naisjäsenet liittyivät yhdistyksen jäseniksi 1976. Laimi Heiskanen, Tellervo Mononen ja Ritva Pulkkinen olivat nämä ensimmäiset rohkeat naiset tässä miesvaltaisessa yhdistyksessä. Toki kylällä asuvat naiset ovat tehneet vuosittain suuren työn järjestämällä suurilta osin peijaisten ruokahuollon. Myöhemmin perustettiin varsinainen naisjaosto, johon kuuluminen ei vaatinut jäsenyyttä. Seuran jäsenmäärä oli kasvanut jo 150 jäseneen. Myös hirvenhiihto alkoi kiinnostaa seuranjäseniä Aatoksen puheenjohtajakauden loppupuolella.

 

Alpo Soininen puheenjohtajaksi (1983-1989). Alpon ensimmäisenä johtajavuonna hirvestysaikaan kylälle eksyi villikarju, joka sai peräänsä koko hirviporukan. Värikkäidenkin vaiheiden jälkeen karjun talja päätyi takkatuvan seinää lämmittämään.1984 Osmo Piiroinen luopui 16 vuotta jatkuneesta rahastonhoitajan pestistään ja antoi salkun Pekka Pitkäselle. Alpon puheenjohtaja kaudella seuran hirvenmetsästys ja metsästysurheilu olivat näkyvässä osassa. 1989 laajennettiin takkatupaa hirviporukan kasvettua 70 metsästäjään. Samana vuonna metsästettiin siihen mennessä suurin hirvisaalis 82 hirveä. Hirvenhiihto ja –juoksu keräsi seuran aktiivit yhteen viikoittain, joko harjoittelemaan tai yhteisille kisamatkoille. SM-tasollakin seuran edustajista nähtiin Eila Mononen, Markku Mononen, Pentti Mononen, Marko Tirkkonen, Janne ja Olli Piiroinen. Toki piirin tasolla edustajia oli paljon enemmänkin. Eilan saavutukset noina aikoina hakevat vertaistaan monine henkilökohtaisine Suomenmestaruuksineen ja joukkue mitaleineen. Eilan vanavedessä myös miehet saivat maistaa SM-tasolla joukkue- ja viestimitaleiden tuomaa tunnelmaa. Olli Piiroinen jopa yhtä henkilökohtaista pronssia. Erämiehet olivat myös ahkeria kisojen järjestäjiä ja hankkivat sitä kautta varoja tukeakseen omien kilpailijoiden harrastusta.

Markku Monosen (1990-2007)  1990 alkanut puheenjohtaja kausi kesti 18 vuoden ajan. Metsästys urheilun puolella kilpailusuoritukset alkoivat vähentymään ja aktiivinen kilpailupuoli tyrehtyi -90 puoliväliin mennessä. 1994 Arvo Mononen oli tehnyt seuran kynähommat 21 vuoden ajat ja katsoi musteen kuivuneen siinä määrin, että antoi tuoreen kynän Olli Piiroiselle, joka olikin sihteerinä seuraavat 14 vuotta. !998 rahaston hoitajaksi valittiin johtokunnan keskuudesta Harri Asikainen, joka hoitaa pestiään vielä nykyäänkin. Hirvenmetsästys on myös Markun kaudella näytellyt suurta osaa jatkuvan ylisuuren hirvikannan vuoksi. Lupia oli anottu yhdessä vuodesta 1978 saakka Martikaisen Teuvon ja Vänttisen Maurin porukan kanssa. Naapurissa oli kuitenkin Kaatamon Erä, joka painiskeli saman ongelman, ylisuuren hirvikannan kanssa. Niinpä istuimme vuonna 2003 kaikki kolme porukkaa saman pöydän ääreen ja päätimme ruveta anomaan hirviluvat yhteislupana. Näin helpotettiin raja-alueiden metsästystä ja saimme aikaan yli 16 000 hehtaarin yhtenäisen lupa-alueen. Vuoden 2002 hirvijahdissa ylitettiin 1000 kaadetun hirven rajapyykki. Kaato ei ollut varmaan aivan sattuman kauppaa, kun se osui Kalle Kolehmaisen kohdalle 23.10.2002. Kalle on ollut erämiesten toiminnassa aktiivisesti mukana se perustamisesta saakka. Ei ole ollut sellaista tapahtumaa missä Kalle ei olisi ollut paikalla ensimmäisten joukossa. Hän on ollut myös pitkän jakson hallituksen jäsen. Kalle on ollut myös aktiivinen kennelmies; saaden myös tunnustusta siltä saralta kunniamerkkien ja palkittujen koirien muodossa. Tämän siivittämänä myös nuorempi kaarti on innostunut koiraharrastuksesta ja palkittuja koiria löytyy useammalta alan harrastajalta. Kennel harrastajat on alkaneet järjestämään myös haukkukokeita Erämiesten nimissä vuosittain. Kilpailut onkin saaneet hyvän vastaanoton hyvien hirvimaiden vuoksi. Koiria olisi tulossa paljon enemmänkin, kuin kisoihin voidaan ottaa. Myös suurpetojen jahtiin on päästy ilveksen yhteisluvan kautta. Ja onpa seuran alueelle yksi ilves kaatunutkin. Markun kauden loppupuolella kilpakumppanit Tutjusta ottivat yhteyttä ja pyysivät mukaan vielä yksiin kisoihin. Ei vaadittu kokemusta kilpailusta, eikä kovaa kuntoa, vaan järjestelytaitoa. Otimme haasteen vastaan, koska tiesimme tarpeen vaatiessa suuresta 185 jäseneen kasvaneesta jäsenmäärästä löytyisi talkootyöhön tarvittava panostus. Ja Tutjun Erän väestä löytyi tarvittava tietämys. Myös Liperin kunta suhtautui asiaan myönteisesti. Kyseessä oli Metsästäjäliiton alaiset ilma-aseitten SM-tason kilpailut. Kisat toteutettiin keväällä 2007. Kilpailusuorituksia kertyi yli tuhat ja koulukeskus oli täynnä kolmen päivän ajan. Esikisoina ammuttiin piirinmestaruuksista, jolloin testattiin kisakoneistoa.

Olli Piiroinen valittiin puheenjohtajaksi 2008, jolloin sihteeriksi Ollin tilalle valittiin Marko Tirkkonen. Mutta tämä on nykypäivää ei historiaa. Paitsi vain tilastona hirviä on kaadettu juhlapäivään mennessä 1414 kpl seuran historiassa. Myös karhua on päästy metsästämään.